Trondheimissä ei palella.

Tänään sitten tarettiin ihan aikuisten oikeasti, lämmintä oli sellaiset reilut kolmekymmentä astetta.
Voisi jopa sanoa että näin illasta, kun autossa on vielä 32 astetta niin olisi toivonut vähän vilpoisempaa keliä.
Vaan eipä sitä tästä herkusta paljoa kannata valittaa.

Aamupäivällä, hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme kaupungin keskustaan tarkoituksena vierailla parissa museossa ja keventää matkakassa tuliaisten hankkimen merkeissä. Tuo jälkimmäinnen on tässä maassa melkoisen helppoa.
Muistan jossain puhutun tälläisestä BicMac indeksistä, sitä en ole tarkemmin selvittänyt mutta kun kertoo kotimaan hinnat kahdella niin alkaa päästä jyvälle mitä täällä oikein tämänkaltaisista nautinnoista saa oikein maksaa.

Ensimmäiseksi käveltiin tuonne merimuseoon mikä paljastui kohtuullisen pieneksi, mutta älyttömän mukavaksi paikaksi.

DSC00034 IMG_6305
Sinne voi kyllä mennä lapsienkin kanssa, ovat Norjalaiset kehitelleet sinne perheenpienimmillekkin ajan kulua. Voi esimerkiksi laskea rottia, aivan varma en ole oli se viisi vai kuusi mitä niitä on sinne ”piilotettu” mutta siinä on hieman tekemistä.
Samoin kuin se ”salahuone” mikä sijaitsee kirjaston eräässä hyllyssä, eli sitä kun työntää niin lapset pääsevät salaiseen ”merihirviö” huoneeseen.
Eräs hieno oivallus oli se että ainakin meille lipunmyyjä sanoi että ottakaa vain esitteet mukaan niin voitti kaikessa rauhassa sitten vähän myöhemmin tutustua paremmin näyttelyesineisiin.

Tässä pieni maistiainen museosta.

 

Toinen paikka missä sitten luiskahtikin tunti jos toinenkin oli, tekniikan”museo” eli paikka missä lapset ja lapsenmieliset pääsivät itse kokeilemaan mitä mielenkiitoisempia teknisiä juttuja.EHDOTTOMASTI käymisen arvoinen paikka. Ei juurikaan tullut tuolla kuvattua, kun piti aikuisenkin päästä leikkimään 😀

 

Sen jälkeen pistäydyimme vielä mukavan viileässä ja isossa kirkossa.

SAM_0613 SAM_0614

Sinne oli jopa tullainen pieni kahvila laitettu pystyyn. Kannattaa pistäytyä, vaikka ei olisi mikään uskonnollisten rakennusten ystävä. Harvemmassa kun on näin isoja kivikirkkoja, voi vain miettiä miten älyttömän iso homma tälläisen rakentaminen on ollut. Ihan pienenä heittona, ei aina tarvitse lähteä Espanjaan jos haluaa pyhiivaellusvaellukselle.

Rannalla sitten riitti väkeä, äkkiseltään kumpikaan meistä vanhemmista ei muistanut että milloin viimeksi oli pysytyi olemaan rannalla viisi minuuttia rauhassa.  Lasten kasvaminen on hieno asia 🙂
Merivesi oli kylmää, mutta sitkeästi nämä viikarit vain siellä nahkaansa uittivat, minua ei olisi tuonlämpöiseen veteen saanut kuin pienellä pakolla 😀

Sitten vielä piti illemmalla käydä kokeilemassa että miten leipien heittäminen oikein onnistuu.
Jos tuo laji joskus päätyisi olympialaisiin niin ainakin tämän rannan tarjonta vaukuuttaisi että nuoria tulevaisuuden lupauksia riittää pohoismaissa.

_S5E2558 _S5E2547 _S5E2546 _S5E2533

 

Q&A:
Eli lähes jokaisella leirintäalueella on käytössä jonkinlainen nettiyhteys, osalla ilmainen ja osalla taas maksullinen. Mutta käytännössä niissä ei ole niin paljoa voimaa että saisi esimerkiksi videoita järkevissa ajoissa siirrettyä sivuille.
Minulla on käytössä datapaketti pohjoismaihin jossa ei ole nopeusrajoitusta, eli saan LTE:llä siirrettyä ihan samalla tavalla täällä Norjassa ( tämä leirintäalue on muuten niitä harvoja missä LTE näyttää toimivan ) kuin kotimaassa. Ruotsissa LTE tuntuu toimivan joka ikisessä kylässä kun mennään Haaparannan alapuolelle.

Vaan taitaapa olla taas aika painaa hikiset silmät kiinni ja kokeilla saada unta, hyvää yötä hyvät ihmiset. Nukkukaa hyvin ja rauhallisesti.

_S5E2581

_S5E2585

 

Vastaa