Kulttuurieroja

No nyt kun tässä on saanut takapuolensa parkkeerattua muutamaksi päiväksi kotikonnuille niin onkin ollut hyvä aika hieman pähkäillä sitä minkälaisia eroja on nyt esimerkiksi hotelli matkailussa Suomen ja Ruotsin vai pitäisikö sanoa Oulun ja Luulajan välillä.

Onko todellakin niin että Suomessa turistiin, matkailijaan ei luoteta vai onko ylipäänsä täällä vallalla ” lomapakko ensin ” kulttuuri?
Se että hotelliin tullessa pitää höylätä luottokorttia varmuuden vuoksi on asia mihin on totuttu ja varmasti huonomuististen matkailijoiden suhteen ihan hyväkin käytäntö ja täysin ymmärrettävää siinä tapauksessa että saapumisaika on sellainen  milloin huone jäisi myymättä jos henkilö(t) eivät tulisikaan perille.
Vaan sitä vastaan hieman sotii ajatus siitä että kun on hotellikorti(t) saanut täytettyä niin vielä kysytään että haluatteko maksaa huoneen samantien?

No ei tämäkään varmasti Suomalaisille ongelma ole, mutta entäs heille jotka ovat tottuneet luottamukseen perustuvaan käytäntöön, eli ulkomaalaisiin turisteihin?
Vai ulottuuko tämä ”rahat ensiksi pois” – kultuuri vain Suomalaisiin asiakkaihin?

Tässä kuluneella vuosikymmenellä on tullut jonkun verran näitä majoituspalveluita käytettyä pitkin ja poikin pohjoismaita milloin lomailun milloin jonkun muun asian tiimoilta. Vaan nyt tällä reissulla ja etenkin tämä kotimaan hotellien kanssa säätäminen alkoi oikeasti ihmetyttämään.

Ei nyt kehtaa ihan nimillä mainostaa, mutta onhan se mielenkiintoista byrokratiaa että menomatkalla sisälle kirjautuminen onnistuu vain sen yhden paperin täyttämisellä mutta viikkoa myöhemmin se ei sitten käy mitenkään niin vaan pitää se kortti täyttää  huonekohtaisesti.
Samoin kuin se että jonain päivänä pitää sinne kortti täyttää hetuja myöten ja taas toisena päivänä riittää pelkät nimet.
Kuitenkin varaukset on tehty hyvissä  ajoin ja satunpa olemaan ko. ketjun kanta-asiakasohjelmassakin vuosikymmen roikkunut enkä pelkästään perustason asiakkaana.
Eihän siinä mitä, mutta kun on kuusihenkinen perhe liikenteessä niin tuohon paperityöhön tuppaa respan henkilöstä riippuen menemään sen verran aikaa että joku hätäisempi matkaaja voi siellä jonossa tuntea tuskastumisen tunnetta.

Onko olemassa mitään järkevää syytä siihen että tuota matkustajakorttia ei voisi ladata es. täytettävän pdf:n muodossa ja tulostaa niitä sitten tarpeen mukaan kun on lähdössä reissuun, samahan se olisi siinä sitten hotellin, leirintäalueen, tms. majoituspaikan tiskillä päivätä ja allekirjoittaa lappu.

Vaan palataanpa takaisin aiheeseen ja siihen miten sitten länsinaapurissa toimitaan.

Huonevaraukset oli tehty sähköpostitse, siinä vielä oli sellainen moka allekirjoittaneella että en ollut yksinkertaisesti muistanut sitä että mehän olemme kärryn kanssa liikenteessä niin parkkitaloon tarvitaankin kaksi paikkaa yhden sijaan.  Hieman sisäisesti hymyilytti kun respassa sitä selvitettiin niin siellä oltiin ihan oikeasti pahoillaan siitä että he eivät voineet järjestää vierekkäisiä paikkoja vaan siinä oli yksi auto välissä. No se ei todellakaan haitannut meitä 🙂
Sisäänkirjautuminen oli sitten sitä että yhteen paperiin nimi alle, huoneiden ja parkkihallin kortit käteen. Olimme olleet samassa paikassa kerran aikaisemminkin niin ”vältyimme” myös hotellin esittelyltä. Koko homma oli ohi parissa minuutissa ja siinä ajassa selvitettiin myös tuo ”parkki ongelma”.
Palvelu oli todella ystävällistä, ei siis sellaista yliampuvaa pepsodent-hymyä vaan ainakin minulle tuli sellainen kuva että tuo on heillä aivan normaali tapa toimia.

Tuosta ystävällisyydestä on muuten sanottava se että ihailtavasti se oli saatu koko talon henkilöstöön, vaan aina kun käveli kenen tahansa ohi niin sieltä tuli hyvän huomenen tai päivän toivotukset ja ihmiset hymyilivät eikä sillä ollut merkitystä oliko henkilöllä moppi vai kattila kädessä vaan se tuli yhtä luonnollisesti kuin naapurin tervehtiminen.
Kyseessä ei muuten ollut mikään viiden tähden huippupaikka missä kyllä osaisi jo tuollaista odottaakin vaan normi hotelli.

Etenkin tässä asiassa ero Suomeen ja suurimpaan osaan kotimaisista hotelleista missä olen käynyt on todella suuri.

Siellä oli myös kaikkia sellaisia pikkuisia asioita joiden toivoisi rantautuvan myös kotimaahan es. kun asut hotellissa niin se kahvi / tee mikä siellä respan läheisyydessä on ei kuluta sinun lompakkoasi vaan ole hyvä ja nauti. Tai sitten kun lähtiessä laskua maksaessa keskusteltiin miten viikko oli mennyt ja minkälaiset matkasuunnitelmat on vielä edessä niin respan immeinen sanoi että ottakaa tästä nyt muutama vesipullo mukaan kun on tuota matkaakin tuon verran edessä. Tässäkään asiassa ei lompakkoa kyselty.

Tämmöisillä, verrattaen pienillä asioilla saadaan paljon enemmän hyvää aikaiseksi mitä luulisi.
Ainakin meidän kohdalla se on selvää että jos vielä joskus ollaan Luulajaan menossa niin tiedetään mistä varataan majoitus.

Odotan innolla milloin Suomessa tällainen ajattelu- ja toimintatapa lyö kunnolla läpi.

Vastaa